lauantai 22. lokakuuta 2016

Klassikkokakkua ja klassikkomaisemia

Jälleen on viikko vierähtänyt ihan silmänräpäyksessä! Kuluneen viikon aikana harjoittelin mm. macaronien pursotusta sekä creme anglaisen  ja klassikkokakku Charlotten valmistusta. Loppuviikkoa kohti tilauslistat pitenivät ja oli todella mukavaa vaihtelua ns. "normiarkeen", kun pääsin tekemään vähän erikoisempia ja uusia juttuja. Muutamilta mokilta ja vastoinkäymisiltäkään ei ihan vältytty, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.


Eze Villagesta avautuvat näköalat


           Macaroneja tuli tosiaan pursoteltua useampia eriä alkuviikosta. Ensimmäiset pari erää tein keskikokoisia kuoria yksittäisiä leivoksia varten, jotka täytetään vadelmahillolla, keveällä vanilja kreemillä (creme legere) ja tuoreilla vatuilla. Niistä siis piti tulla nättejä, HILLITTYJÄ vaaleanpunaisia... Mutta mitäpä kävikään.. :D Käytin siis kesällä täällä ollessani noihin samoihin macaronkuoriin punaista, luonnollista pulverivärijauhetta, joka on siis erittäin erittäin erittäin pigmenttistä ja tujua tavaraa. No nyt sitten syksyllä porukka Ateljeessa oli syystä tai toisesta alkanut suosimaan toisenlaista väriä, nimittäin nestemäistä. Nestemäinen väri on myös erittäin hyvää ja toimivaa, mutta siinä on paljon vähemmän väripigmenttiä kuin pulverivärissä eli sitä saa laittaa reilusti enemmän.
            Olen nyt tänne tultuani käyttänyt pelkästään nesteväriä ja tottunut salakavalasti siihen, että sitä saa laittaa reilusti. No siinäpä sitten maanantai-aamuna otinkin ajatuksissani pulverivärin kaapista ja lisäsin sitä taikinaan samalla mitalla kuin laimeaa nesteväriä ja voivoivoi... Voitte vaan kuvitella, että lopputulos näytti öhöm hieman erilaiselta, mitä haettiin... Ja se chefin ilme oli kyllä ihan korvaamaton (2 minuuttia pelkkää järkyttynyttä macaronmixin tuijoitusta)! Alkujärkytys oli melko paha kaikilla, ja tästäkin pikku kömmähdyksestä seurasi paljon hillitöntä naurua, mutta lopputulos oli kuitenkin erittäin onnistunut. Väri oli ihanan syvänpunainen ja chef lopulta ihastui siihen niin paljon, että sanoi parin päivän jälkeen: "Kuule Moona, nyt me aletaan valmistaa macaronit aina tuollaisiksi syvänpunaisiksi. Tuo väri on upea ja korostaa vadelmaa hyvin!" Huhhuh kivi putosi sydämeltä ja tuo on oikeastaan ihan totta. Väri on mukavan dramaattinen ja herättää ainakin asiakkaiden huomion! Suurista macaroneista, jotka tehdään usein tilauksen mukaan tai vitriiniin myyntiin, tuli sitten ihan pinkkejä (koska chef kaatoi värin..) mutta siltikin tosi söpöjä. Täyte on muuten sama, mutta creme legeren tilalla on kirpeää sitruunakreemiä ja koristelu on runsas. Alkuviikko vierähti siis macaronien parissa. Jättimacaronit ovat vähän niinkuin kakkuja ja nyt kun macaronit ovat saavuttameet huiman suosion ympöri maailmaa, ihmiset tilaavat niitä syntymäpäiväkakkujen sijasta. Ei huono valinta! ;)



 Punaiset macaronkuoret........


Macaron Grande


            Loppuviikosta siirryttiin isompiin kakkuihin. Tilauksia sateli omenapiirakoista suklaakakkuihin ja tuhatlehtisiin (Millefeuille). Päärynächarlotte oli uusi, jännitävä tuote. Klassikkokakku, jonka makuna oli tällä kertaa raikas päärynä. Päärynämoussea, mantelimoussea, rapeita kaakaokeksejä ja päärynäviipaleita. Charlotten päälle aseteltiin päärynäviipaleita viuhkamaiseen kuvioon ja reunoille kiinnitettiin kaakaon makuisia ladie's finger eli savoiardikeksejä. Koko komeuden viimeisteli oranssi nauha nätillä rusetilla. Teimme myös muutamia suuria joulukakkulevyjä odottamaan pariksi viikoksi pakkaseen, josta ne sitten ilman vielä hieman viiletessä leikataan tiskiin myyntiin paloiksi hyvissä ajoin ennen joulua, jotta ihmiset pääsevät maistelemaan useita vaihtoehtoja ennen lopullista päätöstä kakkutilauksesta. Samalla hyvää mainosta etukäteen! Ollaan puhuttu chefin kanssa, että lanseeraisimme piakkoin pienen testierän lakritsimacaroneja puotiin, jotta näemme kasvaako niiden suosio miten hyvin ja päätyisikö ne lopulta listalle kunnolla. Jännittävää! Suomalaisesta lakusta tietenkin. Mutta aika näyttää, miten hyvin lakritsi sopii ranskalaisten makupalettiin. Viikko oli mukavan kiireinen ja pääsin taas yhtenä iltapäivänä paistamaan vähän leipää jäätävässä leipäuunissa. Hauskaa vaihtelua! Ensiviikolla ohjelmassa on ainakin tuulihattutaikina, mutta kaikki muu on vielä mysteeriä.



Päärynächarlotte




 Sesongin parhaita paloja eli viikunatartaletit



Kävin tänään taas yhden pienen päiväretken. Suuntasin junalla Monacoon päin Eze Sur Merin kylään ja erityisesti Eze Villageen. Eze Village on erään vuoren päällä sijaitseva keskiaikainen kylä, josta avautuu upeat näkymät alas laaksoon ja merelle. Vuoria, kapeita ja mutkittelevia serpentiiniteitä, pikkukyliä ja merta. Klassista etelä-ranskalaista maisemaa löytyy yllin kyllin tästä kohteesta! Kylä on täynnä taidetta, mm. lasi,- koru- ja maalaustaidetta sekä kahviloita ja ravintoloita söpöjä pikkuputiikkeja unohtamatta. Ezessä sijaitsee myös kaksi erittäin kuuluisaa parfyymikauppaa, josta toisella, Fragonardilla on myös tehdas kylässä. Tehtaaseen pääsee päivittäin ilmaisille kierroksille, joilla parfyymimestarit kertovat tuotteista, niiden valmistuksesta ja erilaisten tuoksujen yhdistelmistä. Tehtaassa sijaitsee tietysti tehtaanmyymälä.







Mielestäni upein kokemus Ezessä kuitenkin oli Jardin Exotique eli vapaasti suomennettuna eksoottinen puutarha. Puutarhassa oli paljon erilaisia alueelle tyypillisiä kasveja ja pieniä kivipolkuja, jotka johtivat ylös näköalapaikalle. Maisemat olivat henkeäsalpaavan upeat! Historiataulut olivat kiva lisä ja ne kertoivat kaikkea mahdollista alueeseen liittyvää. Alueella on kuvattu paljon elokuvia (mm. Alfred Hitchcockin Varkaitten paratiisi, pääosissa Grace Kelly ja Cary Grant) ja se on useiden taiteilijoiden sekä julkkisten suosiossa joko lomakohteena tai pysyvänä kotipaikkana. Ezessä on mukava tunnelma, ehkä hieman turistinen, mutta eihän se haittaa, koska olin itsekin tänään oikea turisti. Maisemat ovat upeat ja tunnelmalliset pikkukujat vievät silmänräpäyksessä kulkijansa keskiajalle. Täytyy kyllä päästä visiitille joskus vielä uudestaankin! Ezeen pääsee kätevästi Nizzasta junalla, ja ylös kylään matka jatkuu juna-aseman edestä lähtevällä bussilla, joka kiermurtelee serpentiiniteitä välillä ehkä jopa hieman liian lujaa.. :D




Jardin Exotiquessa esiintyvät patsaat "Maan jumalattaret" ovat taiteilija Jean-Philippe Richardin taidonnäytteitä.


 Ezen kylä


Näköalapaikalta oli aikamoiset pudotukset alas laaksoon. Onneksi aidat oli hyvää tekoa!

CAP-tutkintoa varten ennakkohakemukset on nyt lähetetty netissä eteenpäin ja tästä se opiskelu sitten vasta kunnolla alkaakin. Can't wait!

-Moona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti